Puheenjohtajan katsaus vuoden 2026 tapahtumiin ja tulevaisuuden näkymiin.

Tilannekatsaus Savonlinnan alueelta ja Etelä-Savosta

Tuunaansaari, 26. kesäkuuta 2026

Hyvät lukijat

Keskikesän hetki

Vuosi 2026 on etenemässä jo heinäkuuhun. Keskikesä on monelle levon, loman ja voimien keräämisen aikaa. On tärkeää, että vuosilomat tarjoavat mahdollisuuden pysähtyä, irrottautua työasioista ja katsoa tulevaan uudella energialla.

Savonlinnan kesä, matkailu ja kulttuuri

Luottamustehtävien osalta heinäkuu on yleensä rauhallista aikaa, ellei jokin asia vaadi nopeita ratkaisuja. Savonlinnassa kesä on kuitenkin vilkasta matkailun ja kulttuurin aikaa. Meillä on paljon sellaista, mitä muualta ei löydy: Olavinlinna, Saimaan vesistömaisemat ja kaunis kaupunkiympäristö muodostavat kokonaisuuden, josta voimme olla ylpeitä.

Kaupungin päätöksenteko ja yhteistyö

Savonlinnan poliittinen toiminta on asettunut uomiinsa, eikä suuria muutoksia ole näköpiirissä. Moni asia on edennyt yhteistyön avulla, ja se on vahvistanut kaupungin myönteistä kehitystä. On tärkeää, että jatkamme eteenpäin yhdessä ja haemme ratkaisuja yhteisellä tahtotilalla.

Talouden osalta haasteita voi kuitenkin tulla, jos menojen kasvua ei saada hillittyä. Yksi ajankohtainen kysymys on Retretti, johon ollaan kohdentamassa rahaa, vaikka kaupunki ei mielestäni voi harjoittaa yritystoimintaa. Tilanne on erikoinen ja vaatii tarkkaa harkintaa.

Samaan aikaan Savonlinnan teatterin tilanne on ratkaistava. Ammattiteatteritoiminnan jatkuminen kaupungissa on tärkeää, ja sen turvaamiseen tarvitaan myös taloudellista tukea.

Kaupunginjohtajan alku ja tulevaisuuden suunta

Kaupunginjohtajana aloittanut Ding Ma on ottanut paikkansa ja saanut hyvän yhteyden myös kuntalaisiin. Uusia asioita tulee varmasti vielä eteen, mutta alku on ollut lupaava. Hänen otteensa kertovat halusta edistää Savonlinnan tulevaisuutta ja viedä kaupunkia rakentavasti eteenpäin.

Hyvinvointialue Eloisa ja Savonlinnan sairaalan asema

Hyvinvointialue Eloisan päätöksenteossa Mikkelin asema näyttää edelleen korostuvan. Maaliskuun valtuustossa hallintosääntöön tehdyt merkittävät muutokset hyväksyttiin, eikä vaikuta siltä, että kaikki valtuutetut olisivat täysin arvioineet niiden seurauksia.

Oma huoleni on, että viranhaltijavaltaa lisätään ja tulevaisuudessa myös isoja asioita voidaan viedä läpi viranhaltijapäätöksillä. Savonlinnan sairaalan osalta olemme menettämässä keinonivelleikkaukset, jotka ollaan siirtämässä Mikkeliin.

Olen pohtinut, onko Mikkelin sairaalalla realistisia mahdollisuuksia vastata koko Etelä-Savon erikoissairaanhoidon palveluista. Tilat ja resurssit voivat tulla vastaan, mikä voi heikentää hoidon laatua ja potilasturvallisuutta. Asukkailta on tullut viestiä kiireestä ja siitä, että potilaita pyritään saamaan nopeasti pois sairaalasta. Suhtaudun näihin viesteihin vakavasti.

Keväällä tuli yllättäen tieto, että hematologian poliklinikkatoiminta Savonlinnassa päättyy. Tieto on sittemmin vahvistunut Pohjois-Savon hyvinvointialueelle tehdyllä kyselyllä. Tilanne on järkyttävä, etenkin koska asiaa pyrittiin kuvaamaan toisenlaisena, vaikka asiakkaat olivat jo saaneet tiedon poliklinikkatoiminnan loppumisesta.

Toivon, että eduskuntavaalien jälkeen muodostettava hallitus tarkastelee sairaalaverkkoa uudesta näkökulmasta ja tunnistaa Savonlinnan sairaalan merkityksen. Tähän tarvitaan määrätietoista vaikuttamistyötä.

Palvelujen yhdenvertaisuus ja valtion päätökset

Nykyisen oikeistohallituksen politiikka on vaikuttanut merkittävästi palvelujen yhdenvertaiseen saatavuuteen. Tarvitsemme päätöksiä, jotka parantavat kaikkien suomalaisten arkea ja vahvistavat yhdenvertaisuutta palveluissa.

Etelä-Savossa hoitomatkat ovat pitkiä, ja hoidon saatavuus on heikentynyt valtion säästötoimien seurauksena. Tämä asettaa alueen asukkaat eriarvoiseen asemaan. Myös Kela-kustannusten nousu sote-uudistuksen jälkeen osoittaa, että kokonaiskustannuksia on arvioitava aiempaa laajemmin.

Kysymys kuuluu: mitä lopulta jää käteen? Onko suunta ollut oikea, jos kokonaiskustannusten muutoksia ei oteta riittävästi huomioon? Luvut voidaan saada näyttämään säästöiltä, mutta kokonaisuus kertoo toisenlaista tarinaa.

Köyhyys, työttömyys ja alueellinen eriarvoisuus

Köyhyys on lisääntynyt Suomessa erityisesti hallituksen sosiaaliturvaleikkausten seurauksena. Leikkaukset kasvattavat pienituloisten ja köyhyysriskissä olevien määrää ja koskettavat erityisesti lapsiperheitä, nuoria ja työttömiä. Asiantuntija-arvioiden mukaan köyhyys voi lisääntyä kymmenillä tuhansilla ihmisillä, mikä on huolestuttavaa sekä lasten hyvinvoinnin että yhteiskunnallisen turvallisuuden näkökulmasta.

Suunta on eriarvoistava, ja tulevalla hallituksella on paljon tehtävää tilanteen korjaamiseksi.

Työttömien määrä Suomessa kasvoi toukokuussa suurimmilleen tällä vuosituhannella. Tilastokeskuksen mukaan 15–74-vuotiaita työttömiä oli toukokuussa 376 000. Työttömyys on noussut vuoden takaisesta tilanteesta ja on nyt korkeimmillaan sitten vuoden 1998. Työttömyysaste oli 12,7 prosenttia, kun se vuotta aiemmin oli 10,5 prosenttia.

Savonlinnan työttömyysaste on kevään 2026 tilastojen mukaan ollut 14,8 prosenttia. Se on Etelä-Savon korkein työttömyysaste ja ylittää hieman koko maan keskiarvon.

Palveluverkko ja kuntalaisten tarpeet

Savonlinnan palveluverkko selvitetään kokonaisuutena. Tämä asettaa päättäjille vaativan tehtävän: asiat on asetettava tärkeysjärjestykseen kuntalaisten tarpeiden perusteella.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsiin ja nuoriin, mutta myös ikääntyvä väestö tarvitsee kaupungin panostusta ja huomiointia. Yli 37 prosenttia verotuloista tulee eläkeläisiltä, joten heidän merkityksensä kaupungille on suuri.

Lopuksi

Tasapainoinen vastuunjako ja oikeudenmukaiset päätökset ovat hyvinvointivaltion vahvan perustan edellytys. Niiden varaan rakentuu myös Savonlinnan ja koko Etelä-Savon tulevaisuus.

Kiitos kaikille yhteistyöstä!

Hyvää kesää!

Eija Stenberg

puheenjohtaja